Heijastava susi pyörän päällä

"Voisitko tehdä minulle sellaisen heijastinliivin pyöräilyyn, että se pitäisi vettä, hengittäisi, olisi tuulenpitävä ja etupuolella olisi sudennaama" oli alkuperäinen tehtävänanto. Myöhemmin se tarkentui: "sellainen, että kehtaa liikkua kaupassakin sen kanssa. Tuo keltainen on kamala."

Alkuperäisestä ideasta keskustelimme ystäväni kanssa noin vuosi sitten. Joskus ideointi vie kauan. Talvella näin ensimmäisen kaupallisen heijastinliivin, johon oli käytetty pinkkiä pitsiä. Siitä lähti perusidea tähän.

Heijastinkangaspaloja pyörii varastossa, joten ompelin kylkiin hoikentavat kolmiot työvaatelaatuisesta huippukankaasta. Pyöräilijä näkyy siis myös sivulta liikenteessä. Selkään tuli sitten se toivottu susi. Poisleikattu susi päätyi rintamukseen koristeeksi.

Tämä liivi sopii siistimmän työvaatteen kanssa myös kaupassa piipahtamiseen. Onnittelut, ystäväni Teija!

 

Tämä juttu oli jäänyt pyörimään arkiston perälle.

 

Etupuoli päivän valossa

Hoikentavat kolmiot sivuilla näkyvät repun takaa valon osuessa.

 

 

Takana näkyy ulvova susi.

Valossa: mieleen tulee kuutamossa ulvova susi.

Heijastinliivi, voimaliivi

Heijastinliivi edestä

Ystäväni kysyi, että voisinko ommella hänelle heijastinliivin. Kuvioina voisi olla kirsikoita. Liivi tulisi kesäkäyttöön.

Tottakai, vastasin. Mietin asiaa toisen tovin. Olin jo aiemmin kehitellyt ideaa ja ommellut itselleni prototyypin tästä liivistä. Luvassa oli siis parempi painos ensimmäisestä. Miten niin kesäkäyttöön heijastinliivi?

Ystäväni kertoi, että moottoripyörän päällä on kivempi olla kaunis liivi kuin se keltainen työmaaliivi. Hän tarkisti myös, että montako pesua heijastinominaisuudet pysyvät hyvinä. Kyllä vaan pysyvät kauan. Onhan käyttämäni heijastinmateriaali parasta työvaatelaatua, 3M Scotchlite.

Kun luovutin tämän liivin ystävälleni, hän kertoi sairastuneensa vakavasti. Sanoin, olkoon tämä sitten voimaliivi. Pue tämä päällesi kun tarvitset lisävoimia!

Heijastinliivi takaa

Jouluvalojen myötä uuteen vuoteen

Jouluvalot lumisessa ympäristössä

Tänä vuonna jouluvalomme ovat rakentuneet vanhoista tutuista aineksista: todella paljon ledejä ja  kerroksellisuutta. Tavoitteena oli leijuva valaistus.

Runko on perennatukien verkkolevyjä sekä tukikeppejä. Verkkojen päälle on nosteltu lediketju.

Joulupallot pääsivät tuulettumaan mongolianvaahteran oksille.

En ota tästä itselleni kunniaa. Tämä on tyttären idea, jonka yhdessä toteutimme jo perinteiseen tapaan. Nykyisin olen enemmän vain hanslankarina. Näin sen pitää mennäkin.

Onnea ja iloa alkavalle vuodelle ihan kaikille teille!

Huopasyksy jo mielessä

Huovan väriskaala hurmaa

Tässä on ensi syksyn VILKKU-heijastimien väriskaala. Kolmisenkymmentä toinen toistaan merkillisempää väriä. Tummaharmaa sai jo lempinimen: Karvaturri. Vaikka en ole erityisesti sinisen ystävä, näistä sinisistä kyllä pidän voimansa vuoksi.

Ompelen näihin herkkiä, pieniä merkkauksia. Merkkauslankoja on myös kolmisenkymmentä erilaista. Luulenpa, että muutamia raikkaita värejä ostan vielä lisää. Tästä värien määrästä nautin! Uskokaa tai älkää, kahta samanlaista ei vaan tahdo ilmestyä.

Entä sitten se VILKKU-heijastin? Niitä näette lähempänä seuraavaa syksyn pimeyttä. Nyt täällä työpajassa aherretaan. Pysykää linjoilla.