maanantai 19. maaliskuuta 2018

Lumoava tunika

Lumous-tunika valmiina.
Tapasin vanhan työkaverini Sarin kahvilla. Molemmat olemme innokkaita ompelijoita. Niinpä mieleen juolahti ajatus, jospa kävisimme tutustumassa Ommellisen kivijalkamyymälään. Osoite here-navigaattoriin ja menoksi. Perillä odottikin laaja, valoisa ja siisti myymälä. Valokuvausystävään törmäsin myös, yllättäen.

Digitrikoo Lumous minikokoisena lumosi minut. Alkuperäisessä Lumouksessa on tuplakokoiset kukat. Kuviointi on peräisin Elina Antilan maalaamasta taulusta. Lumousta on myös väritykseltään tummempana.

Tekniikan ihmisenä olin yllättynyt leikkurista, jolla kangas leikattiin. Mittaaminen ja leikkaaminen veivät aikaa noin minuutin. Slurps ja kangas oli kohtisuoraan leikattu. Wau sanon minä. Kyllä aina on varaa tehdä poikkitieteellistä yhteistyötä ja kehittää tekemistään. Onnittelut siitä Ommelliselle!

Ajatuksissa oli ommella tästä mekko, jossa on 2,2 metriä leveä helma eli helmassa kangas poikkipäin. Äidin syntymäpäivät olivat muutaman päivän päästä eli oli päädyttävä nopeaan ratkaisuun ja jätettävä kikkailut tuonnemmaksi.

Suuri Käsityö 9/2017 s. 16  löytyi yksinkertainen malli. Jätin siitä pois selkävetoketjun ja avarsin kaulanaukkoa etupuolelta. Lyhensin vielä tunikaksi. Malli oli minulle vähän liian väljä. Pariin otteeseen kavensin sivuja ja kainalon kohtaa. Toiseen hihaan halusin myös kukkia. Leikkasin sen poikkisuuntaan. Tässä kankaassa se ei haittaa, koska tämä joustaa hyvin kaikkiin suuntiin. Ennen leikkaamista vaan kannattaa esipestä.

Kaulanaukon käänsin kaitaleen kanssa. Peitetikkikoneella ompelin hihansuut, kaulanaukon ja helman. Voilá. Tässä se on. Juhlat alkakoot!


Lumous tunika on myös takaa kukallinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti