Katiskajänis rusakonkarkoittajana

Kun kesä kääntyy lopuilleen on jo viimeistään ryhdyttävä luoviin puuhiin. Tämän kesän ja alkusyksyn luomus oli katiskajänis. Tyttären kanssa yhdessä teimme sellaisen omasta päästä kuten muutkin luovat jutut. Valmista mallia ei ollut vaan googlasimme työn edetessä yksityiskohtia.

Katiskajänis valmiina ympäristössään

Kädestä terassille oli korkeus. Siinä oli hyvä mittakaava. Tytär muotoili vartaloa ja minä etujalkoja sekä korvia. Materiaalina oli jälleen tuo mainio muokattava Bilteman katiskaverkko
Verkkoa pilkottiin iänvanhoilla hohtimilla. Käsissä oli tukevat työkäsineet. Verkko on karkeata käänneltävää nimittäin.

Korvat ja tukevat etujalat muotoilimme katiskaverkosta, hohtimet työkaluna

Jäniksen vartalo

Lisäksi jänis tarvitsi takajalat sekä hännän.

Jäniksen takajalat

Jäniksen töpöhäntä

Työ jäi muiden kiireiden jalkoihin. Verkkoa tarvittiin lisää. Jänis sai pään. Etujalkoja piti vahventaa, jotta ne kannettelisivat vartalon pystyssä.

Verkkorullan mukana tulleella langalla kokosimme osat paikoilleen.

Rautalanka on huomaamaton kiinnitysmateriaali

Kertakäyttötaidetta emme tee. Päätimme maalata spraymaalilla.
Hengityssuoja ja suojalasit olivat tarpeen. Sen verran oli reikiä tässä työssä, että koko pullo meni maalia yhteen kertaan. Toiseen kertaan maalatessa meni jo vähemmän.

Maalausvaihe: ympäristö kannattaa suojata

Hiukan oli hankala hahmottaa missä kohdassa ei vielä ole maalia.

Jänis löysi paikkansa vanhan tammen juurelta. Viritimme vielä aurinkokennolla toimivat kivivalot valaisemaan sitä. Rusakot todennäköisesti käyvät sitä öisin tervehtimässä.