Tekniikkaa ei rajattu mitenkään vaan sai neuloa, virkata tai tehdä neulakintaan tai kehitellä itse oman tekniikkansa. Kirjoneuleet neulottiin ennen useilla eri langoilla silmukoita laskien. Uusilla värjätyillä langoilla neulottaessa kuvio muotoutuu yllättäen.
Lapasen ei tarvinnut olla uusi vaan myös vintin kätköistä löytyneet kelpuutettiin.
Mieleen jäivät erityisesti eläinkuvioiset kirjoneulemallit.
 |
| Hämmästyttäviä kuviointeja kirjoneulelapasissa |
Lapasiin liittyi monenlaisia tarinoita.
"Pojanpoika loukkasi kätensä luisteluonnettomuudessa ja käsi kipsattiin. Mummi neuloi kipsikäteen isomman lapasen" (Leena Vallenius). "Mummo opetti kintaan teon ollessani 12-vuotias. Nyt 60 vuoden jälkeen vanha taito tuli esiin muutaman oppitunnin jälkeen. (Reetta-Maija Paavilainen)
 |
| Suomikintaat 1952 olympialaisiin |
Suomikintaat (olympiakintaat) Tämän mallisilla kintailla on voitettu kolmas sija Omin käsin -lehden 1951 järjestämässä matkamuistokilpailussa vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaisiin. (Leena Kokko, Mikkeli)
 |
| Juhlakkaita lapasia |
Vaaleita lapasia pidettiin vain pyhinä. Näissä lapasissa esiteltiin myös taidokkuutta. Ne neulottiin usein ohuemmasta villalangasta.
 |
| Monenlaisia kirjavia ja kuvioilla koristeltuja lapasia |
Näistä haluaisin kokeilla muutamia malleja.
Löydätkö sittenkin oman suosikkisi näistä?
 |
| Värikkäitä taidonnäytteitä |
Herra Heinämäen lato-orkesterin mainio laulu Lapanen & Lapanen (levyllä Nyree näkkäri) kertoo ja kuvailee tämän kansanperinneasusteen monet käyttötarkoitukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti