Pitsinnypläystä

Nypläys on vanhaa kansanperinnettä

Onko hauskempaa hetkeä kun jälkipolvi oppii uusia käsityötekniikoita. Tässä on menossa ensimmäiset liinalyönnit nypläystyynyn ääressä. Nypylät istuvat sormiin mainiosti ja valmista tulee. Nypläystyynynä palvelee itse styroxlevystä rakennettu levy.

Ensimmäinen nypläystyö

Oikeanpuolimmaisesta reunasta on aloitettu erilaisella lyönnillä. Vihreä lanka on pellavaa. Lopputulos on melko jäykkä, vaikka on ohut.

Siskoni on varsinainen pitsinnyplääjä. Keväällä hän rakensi ensimmäisen oman mallin: kurki. Eri alueet linnusta hän täytti erilaisilla pinnoilla, välillä piti pareja lisätä, välillä päättää.

Balettikuvia 2015

Kansallisbaletin kesäkiertue kävi alkukesästä vierailulla. Lisää kuvia näet valokuvia-sivulla.

Oksien painoksi saviruukkuja

Saviruukku oksapainona

Nyt juuri on ajankohtaista rakentaa painoja oksia taivuttamaan. Toukokuussa puut kasvavat eniten. Oksakulman eli oksan kulma suhteessa runkoon olisi hyvä olla 60 astetta. Tässä kuvassa on luumupuun oksa venytyksessä. Puussa on toistakymmentä pientä ruukkua ja lisäksi järeämpiä taivutuksia, jotka on kiilattu maahan.

Tässä yhdistyvät hupi ja hyöty.

Pienet saviruukut on maalattu Deco-askarteluväreillä. Kuten kuvasta voi päätellä, että ruukku on jo pari vuotta vanha. Puinen pyykkipoika ei tee vaurioita oksaan. Ruukun sisälle menee rautalanka, jolla on kiinnitetty kivi ruukun sisälle.

Saumurilla surautetut paidat

Tytär yritti kässätunnilla tehdä tällaisen paidan. Kangas oli jo valmiina ja kaava katsottuna. Kaava on lehdestä SK 5/2007 ja malli 8. Kangas on Eurokankaasta. Koulussa piti ommella istutetulla hihalla oleva trikoopaita. Eipä huolta. Kotona voi ommella.

Näinhän siinä kävi, että soveltamiseksi meni kaavan kanssa. Framilonilla rypytimme kaulanaukon. Tytär ompeli kappaleet yhteen ja huolitteli reunat rullapäärmeellä. Framilonin kiristäminen oli niin kova työ, että otin avuksi isommat kädet.

Hihansuihin ompelimme framilonit vain yläosiin. Takaosa on tarkoituksella vähän etuosaa pitempi.

Raikas paita tyttärelle

Välillä tyttärelle ja jossain välissä myös äidille. Samasta kaupasta kangas, johon ihastuin heti. Keväällä tekee mieli jotain romanttista.

Kaava on omasta päästä ja täytyy myöntää, että lisäsiivuja piti kyllä ommella.
Molemmat kankaat ovat puuvillatrikoota, jossa on elastaania.

Kaulanaukko ja hihansuut on ommeltu venyttävällä rullapäärmeellä. Helpompaa ei olekaan. helman käänsin peitetikkikoneella.

Romanttinen paita äidille

Tunnista oma Marimekkosi

Suomen käsityönmuseo on tuonut esille upean Marimekko-näyttelyn. Näyttely tuo muistoja mieleen vuosien varrelta.

Minun lapsuuteni ei ollut Marimekkojen ympäröimä. Silloin marimekkojen väritys oli kuin marraskuinen päivä; ruskea ja harmaa - sekä harmaanruskea. Nykyisen värikkyyden myötä tykkään näistä kovasti.

Seinältä löytyy monenkirjava joukko marimekkokuoseja. Löydä omasi.

Muisteluseinälle voit kirjoittaa lapulle omat muistosi eri kuoseista. Samaa kuosia on painettu eri värityksillä laaja kirjo. Nämä ovat kulkeneet suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa.

Marimekkoja vuosien varrelta

Marimekko loi 60-luvulla uuden pukeutumiskulttuurin. Silloin vaatteet olivat tyköistuvia. Marimekon linja toi uuden vapauden pukeutumiseen. Mekko ei paljastanut enää kantajansa muotoja.

Kirjo-kuosi vuodelta 1974

Tämä mekko sykähdytti minua erityisesti. Kuosi on Kirjo vuodelta 1974 ja mallin suunnittelija Pentti Rinta: Liidokki, 1974. Raitojen rytmi ja värien raikkaus ilahduttavat. 

Marimekkoja 80-luvulta

Taustana on Maija Isolan Tantsu-kuosi  vuodelta 1960.
Vasemmalla Marja Sunan kuosi Jatkot ja malli Kaide vuodelta 1986.
Oikealla Marja Sunan kuosi Palkki sekä malli Tiiti, vuodelta 1984.

Miesten suunnittelemat mallit vuosituhannen taitteesta

Taustana on Fujiwo Ishimoton kuosi Ostjakki vuodelta 1983.
Vasemmalla  Maija Isolan Unikko-kuosi 1964 ja Samu-Jussi Kosken malli vuodelta 2008.
Oikealla Mika Piiraisen Sulka vuodelta 1996.
Siniset mekot kestävät hyvin taustan värikylläisyyden.

2000-luvulle päästään uudenlaisilla Marimekoilla.

Mallit viime vuosilta

Vasemmalla  Piia Rinteen Laava-kuosi 1964 ja Mika Piiraisen Polte-malli vuodelta 2013.
Oikealla Potti-kuosista Satu Maarasen Arpa-malli vuodelta 2014.

Näyttelyyn liittyy kuvakilpailu ja näyttelyssä voit ottaa marimekkoselfien. Näyttely on Suomen käsityön museossa 9.5.-30.8.2015 eli kesän aikana ehtii piipahtaa hyvin. 
Ennen reissua voi fiilistellä Designmuseon rakentamassa  verkkonäyttelyssä.

Kirjanmerkkejä menneisyydestä(kö?)

Leena Laulajaisen Ex libris: Lumme, Ulla Vaajakallio, 1982

Kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä voi käydä jo tankkaamassa vihreyttä. Lipunmyynnin luon a voi nähdä kokoelman kasviaiheisia Ex libriksiä. Ex Libriksellä on voinut - ja yhä voi merkitä kirjansa. Jos lainaat kirjan kaverille, voit saada sen joskus myös takaisin, jos siinä on oma nimi. Usein ex libriksen kuva-aihe liittyy jollain tapaa omistajaansa ja hänen aikakauteensa.

Mikä mahtaa olla nykyaikainen tapa käyttää Ex libriksiä?

Helena Laaksonen, Kissankello, Pekka Leppäkoski 1998

Terttuliisa Ahokas, Ahomansikka, Helmiriitta Honkanen 1984

Kaarina Pekkay, Metsätähti, Erkki Tuominen 1998

Martti ja Maija Hirvonen, Sormustinkukka, Johs Britze, 1958

Kuvat ovat kännykkäkuvia. Anteeksi lievä suttuisuus.

Runo ystävälle

Raija Nokkalan kuva kannattelee runopalasia

Hyvän ystävänpäivän toivotuksena jaan teille kaikille runon, jonka itse kokosin magneettipaloista. Runoilu on melko hankalaa kun on vain rajallinen valikoima sanoja. Tuleepahan tiivistettyä.

Taustalla on Raija Nokkalan kalenterisivu helmikuulta. Tästä pääset tutustumaan enemmän tähän värikylläiseen maailmaan. Ensimmäinen Raija Nokkalan teos, johon ihastuin oli Kesäpäivä kankaalla. siinä lehmät makailevat kedolla ketarat ojossa. Hurmaavaa huumoria.

Uusia farkkuinnovaatioita

Loppuunpidettyjä farkkuja kertyy kaikenaikaa.

Siksi on ilo nähdä uusia käyttöideoita, joita kekseliäät ovat oivaltaneet. Taituri Kaija Huhtinen on tunut ideansa nähtäväksi.

Farkkusaumat usein leikataan ensimmäiseksi pois ja roskiin, mutta katsokaapa näitä. Niistä on tullut yht'äkkiä tärkein raaka-aine.

Farkkusaumat rullalla

Tiukaksi ympyräksi käärityt farkkusaumat toimivat vaikkapa pannunalustana

Farkusta ommeltu tilkkutyö punaisine piristyksineen voi toimia myös kirjankantena. Kirjan sisältö on arvatenkin ompeluaiheista.

Farkuista kun innostuu, niitä voi sommitella kirjan kanneksi

Mikä ettei farkkulaukun voi ommella myös näin. Raikkaat tukevat nauhat kantokahvoiksi -monikäyttöinen laukku on valmis vauhtiin.

Farkkukassi olalle ja menoksi

Kuka on määrännyt, että tyynyn muoto on vakio? Ihan mainiosti se voi olla vaikka viisikulmio. Katsokaapa tätä.

Tekijä Kaija Huhtinen, ei ole kaavoihin kangistunut vaan rikkoo rajoja railakkaasti. Myös villapaidat ovat saaneet uuden muodon taitavan tekijän käsissä.

Farkkutyöt ovat nähtävissä Vaajakoskella kirjaston aulavitriineissä 28.2.2015 asti.